Voiko flunssan ehkäistä? - 5 tärkeintä tekijää hyvän vastustuskyvyn ylläpitämiseen

Iskikö flunssa? Tuo kavala jokasyksyinen sänkyynkaataja, joka vie peruskuntosi takaisin lähtöruutuun ja saa mielen apeaksi. Pahimmillaan pohdit oliko syynä liian vähät vaatteet iltakävelyllä vai aivasteleva työtoveri samassa toimistossa ja stressi vain kasvaa. Avataanpa hieman elimistömme hienoa immuunijärjestelmää ja laitetaan ehkäisykeinot kuntoon. 

Immuunipuolustus voidaan jaotella synnynnäiseen ja hankittuun puolustukseen, jossa synnynnäinen puolustus tekee nopean ja karkean jaottelun haitallisista bakteereista ja viruksista ja hoitaa ne retaleet hengettömiksi. Jo suun limakalvoilla syljen entsyymit aloittavat bakteereja tuhoavan työn ja mahalaukussa mm. mahahappo toteuttaa armottoman joukkokuoleman elimistöä uhkaaville mikrobeille. Mitä tästä opimme? Limakalvojen ja ruonsulatuselimistön kunto on tärkeä osa immuunipuolustusta - kyllä!

Jos kuitenkin joku sitkeä bakteeri tai virus pääsee synnynnäisen puolustuksen ja valkosolujen läpi ja ohi, niin alkaa jatkosota. Synnynnäinen puolustus yrittää hillitä tulehdusta ja pitää mikrobin hännästä kiinni siihen saakka kunnes hitaammin toimiva hankittu puolustus (esim. T-solut ja B-muistisolut) herää ja hoitaa homman loppuun vasta-ainetuotannon käynnistymisen seurauksena. Herää kysymys - kuinka voin itse tukea tätä elimistön toimintaa?

Olisiko liikunta ratkaisu hyvään vastustuskykyyn? Kyllä ja ei. Jo yksittäinen liikuntakerta vaikuttaa vastustuskykyyn ja avainasemassa on liikunnan teho. Kova kuormitus avaa bakteereille ja viruksille ns. avoimen ikkunan elimistöön eli sairastumisriski kasvaa. Pitkäkestoisen ja kovatehoisen kuormituksen jälkeen on siis huolehdittava nopeasti energiansaannista laadukkaalla ravinnolla ja välteltävä sairastuneita ihmisiä kuin katsekontaktia hississä jopa 2-3 vrk. ajan. Käsihygieniasta puhumattakaan. Kohtuukuormitteinen liikunta taas parantaa vastustuskykyä pitkällä aikavälillä, jolloin kävelet pärskivän joukon läpi ilman huolenhäivää.

Pitääkö levätä vai toimia normaalisti flunssan iskiessä?

Erityisesti flunssan ensioireiden alettua 1-3 päivän aikana suositellaan täyttä lepoa, jos ilmenee seuraavia oireita: kuumetta, lihassärkyä, päänsärkyä, kurkkukipua, poikkeavaa väsymystä tai kiihtynyt leposyke. Anna siis elimistölle rauha taistella ja voittaa flunssa nopeammin lepäämällä. Lievemmissäkin oireissa tulee etenkin liikunnan suhteen noudattaa varovaisuutta. Tiesitkö muuten, että sinkkilisällä (yli 75mg/vrk sinkkiasetaattia) voidaan lyhentää flunssaoireiden kestoa ja vakavuutta, jos lisä aloitetaan 24h kuluessa oireiden alkamisesta?

Miten pidän vastustuskyvyn hyvänä?

Tässä ne nyt tulee - tärkeimmät asiat flunssan ehkäisyyn:

1. Monipuolinen ja riittävä ravinto - varmista myös, että saat riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita, jotka ovat mukana immuunijärjestelmän solujen muodostuksessa ja antioksidanttipuolustuksessa.
2. Suoliston hyvinvointi - suoliston limakalvoilla on n. 80% immuunipuolustuksen soluista.
3. Kevyt liikunta - kohtuullinen liikunta nostaa vastustuskykyä.
4. Uni - alle 6h yöunella sairastumisriski on kolme kertaa todennäköisempää kuin 7h yöunella.
5. Stressin hallinta - psykologinen stressi lisää sairastumisriskiä.

Entäpä nenäkarvat? Nehän estävät hengistysilman mukana tulevia taudinaiheuttajia! Josko jättäisin ne ajamatta lokakuusta tammikuun loppuun, jolloin flunssakausi jyllää pahimmillaan. Ihan varmuuden vuoksi vain.

Lähteenä käytetty mm. Itä-Suomen yliopiston terveysliikunnan perusopintojen liikuntafysiologian ja biomekaniikan materiaaleja.