Tekstit

Voiko flunssan ehkäistä? - 5 tärkeintä tekijää hyvän vastustuskyvyn ylläpitämiseen

Kuva
Iskikö flunssa? Tuo kavala jokasyksyinen sänkyynkaataja, joka vie peruskuntosi takaisin lähtöruutuun ja saa mielen apeaksi. Pahimmillaan pohdit oliko syynä liian vähät vaatteet iltakävelyllä vai aivasteleva työtoveri samassa toimistossa ja stressi vain kasvaa. Avataanpa hieman elimistömme hienoa immuunijärjestelmää ja laitetaan ehkäisykeinot kuntoon.  Immuunipuolustus voidaan jaotella synnynnäiseen ja hankittuun puolustukseen, jossa synnynnäinen puolustus tekee nopean ja karkean jaottelun haitallisista bakteereista ja viruksista ja hoitaa ne retaleet hengettömiksi. Jo suun limakalvoilla syljen entsyymit aloittavat bakteereja tuhoavan työn ja mahalaukussa mm. mahahappo toteuttaa armottoman joukkokuoleman elimistöä uhkaaville mikrobeille. Mitä tästä opimme? Limakalvojen ja ruonsulatuselimistön kunto on tärkeä osa immuunipuolustusta - kyllä! Jos kuitenkin joku sitkeä bakteeri tai virus pääsee synnynnäisen puolustuksen ja valkosolujen läpi ja ohi, niin alkaa jatkosota. Synnynnäine

Ruoansulatuselimistön sairauksien aiheuttajat astuvat esiin!

Kuva
Suomalaisista lähes 45 000 sairastaa ärtyneen suolen oireyhtymää ja tapauksia tulee vuosittain n. 2000 lisää. Näin mainittiin jo v. 2017, joten 50 000:n IBS oireilevan raja on paukkunut rikki. Mielenkiintoista IBS:n kohdalla on, että syytä tähän toiminnalliseen sairauteen ei tiedetä vielä selvästi. Päivittäin meistä myös joka kymmenes närästelee ja kuukausittain jo joka viides kokee närästyksen oireita.   Ruoansulatuselimistön sairaudet ovat olleet jyrkässä nousussa, mikä sai minut kiinnostumaan näiden sairauksien syistä - mitkä ovat pääasialliset aiheuttajat mahanpuruihin ja nouseeko esille joku yhdistävä tekijä?  Otin käsittelyyn 4 eri sairautta: ärtyvän suolen oireyhtymän (ibs), mahahaavan (peptinen ulkustauti), refluksitaudin (närästys), sekä suolistosyövän. Näiden sairauksien taustalta löytyivät 6 tekijää ja tässä nyt surutta paljastetaan koko kuuden kamala kopla: YLIPAINO RUNSASRASVAINEN (ELÄINPERÄINEN) RUOKAVALIO TUPAKOINTI STRESSI TULEHDUSKIPULÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ HELIKOBAKTEERI Lä

I`m Fat, So What?

Kuva
Voiko lihava olla terve? Kurkataanpas mitä saamme väestötutkimuksesta selville. Jos lihava ihminen liikkuu ja on sen myötä hyvässä kunnossa fyysisesti ja lisäksi syö terveellisesti, niin kyllä vain riski sairastua esim. sydän- ja verisuonitauteihin ja tyypin 2 diabetekseen alenee samoin kuin normaalipainoisilla. Kuinka monta lihavaa ihmistä tunnet, jotka liikkuvat runsaasti ja syövät terveellisesti? Niin. Ja miksi turhaan rasittaa elimistöä pysyttelemällä lihavana? En keksi järkeviä syitä. Onko sitten mitään eroa hyväkuntoisella lihavalla ja hyväkuntoisella normaalipainoisella? Sydäninfarktin riskitekijä välkyttää punaista lamppua lihavan päällä, mutta normaalipainoisella ei. Valitettavasti runsaan rasvakudoksen omaava saa osakseen muitakin riskitekijöitä, joista alla lisää. Terveysriskit Lihavuutta arvioidaan painoindeksillä eli BMI arvolla ja vyötärön ympärysmitalla ja ylipainoisen BMI on yli 25 ja lihavan vähintään 30. BMI:n voi laskea kätevästi vaikkapa täällä:

Liikuntaa vai lääkettä unettomuuteen?

Kuva
Joka kolmas meistä on kärsinyt unettomuudesta vuoden aikana ja joka kymmenes on kärsinyt yhtäjaksoisesti kuukauden ajan Nukku-Matin huonosti hoidetuista hommista. On siis yleistä, ettemme saa ajoittain nukuttua riittävästi. Tästä päästäänkin heti kärkeen ongelman ytimeen - on täysin normaalia, että välillä nukkuu huonosti, joten älä huolestu heti. Jos alat stressaantumaan nukahtamisesta on noidankehä valmis.  Mikä määritellään unettomuudeksi?  Unihäiriöitä on monenlaisia ja tässä keskityn pelkästään yleisimpään häiriöön eli unettomuuteen, joka tarkoittaa toistuvaa vaikeutta nukahtaa, liian lyhyttä yöunta tai unen huonoa laatua, vaikka mahdollisuus häiriöttömään nukkumiseen olisi. Unen tarve on yksilöllinen, joten en arvuuttele mikä tuntimäärä on riittävä kenellekin ja toisekseen unen laatu on myös tärkeä. Ehdoton minimimäärä on 4,5 tuntia syvää unta ja syvä uni on vain yksi osa univaiheista koko nukkumisen aikana. Unen häiriötekijät Nukkumisympäristö voi olla s

Q10 - luonnollinen energianlisääjä

Kuva
Miten Q10 toimii? Jokainen on varmasti joskus törmännyt termiin Q10 - mistä tässä on kyse? Q10 koentsyymiä kutsutaan myös nimellä ubikinoni, joka tulee latinan kielestä ja tarkoittaa " kaikkialla läsnä oleva". Tätä koentsyymiä onkin kaikissa soluissamme maksan tuottamana, mutta valitettavasti sen määrä vähenee iän myötä jo 20-25 ikävuoden jälkeen. Koentsyymi on molekyyli, joka kiinnittyy entsyymeihin ja mahdollistaa niiden toiminnan ja käytännössä tämän voi mieltää vaikkapa vertauksena auton sytytystulppaan, joka käynnistää palamisreaktion. Kyse on siis energiantuotosta. Autohan ei liiku ilman sytytystulppia ja myös Q10 on elämälle välttämätön. Mennäänpä vielä paremmin arkeen kiinni ja katsotaan missä ja miten ubikinoni puuhastelee. Olet juuri syönyt herkullisen lounaan ja pian tunnet kuinka energiatasot alkavat olla taas kohdallaan ja nälkäkiukun riski on ohi. Mitä tapahtui?  Ruoansulatuksen myötä hiilihydraatit, rasvat ja proteiinit kulkeutuvat verenkierron

Miljardien masennus

Kuva
– Suomalaisten työkyvyttömyyseläkkeistä 50,6% on mielenterveysperusteisia. – Mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle joka vuosi yli 11 miljardia. – Vähintään joka viides suomalainen sairastuu elämänsä aikana masennukseen. Ennen kaikki oli paremmin  Masennus on siis mittakaavaltaan suuri ja tilastot kertovat karua kieltä mielenterveysongelmien nykytilasta ja kehityksestä. Lukiessani aiheesta huomioni kiinnittyi löydökseen, jossa kuvattiin työn olleen menneinä vuosikymmeninä fyysisempää kuin nykyisin ja tilastollisesti silloin mielenterveysongelmia oli vähemmän. Asia ei ole yksiselitteinen, mutta keskityn nyt puhtaasti vain liikunnan ja masennuksen yhteyteen. Onko liikunnasta apua masennukseen?  Mitä tutkimusnäytön perusteella voidaan tähän sanoa on se, että terveysliikuntasuosituksen mukaista liikuntaa harrastavilla riski masennustilaan on 20-30% pienempi kuin vähän tai ei ollenkaan liikuntaa harrastavilla. Myös suositusta pienempi liikunnan määrä pienentää riskiä. Runs

Ridge ja Brooke johtaa 9 - 1

Kuva
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ylläpitää Käypä-hoito yksikköä, joka laatii tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn liittyviä suosituksia. Suositukset ovat riippumattomia ja tutkimusnäyttöön perustuvia tietoja, joita myös päivitetään. Liikunnan Käypä - hoito suositus laadittiin ensimmäisen kerran v. 2008 ja se päivitettiin v. 2016. Poimin päivityksestä pari painavaa kohtaa: • vähäinen fyysinen aktiivisuus ja huono fyysinen kunto, erityisesti kardiorespiratorinen (sydän-keuhkoperäinen) kunto suurentavat ennenaikaisen kuoleman riskiä • runsas istuminen on terveydelle haitallista Kyse on siis elämästä ja kuolemasta! Mutta mitä tekee lähes 90% suomalaisista – ei liiku tarpeeksi. Kuinka sitten tulisi liikkua terveysliikuntasuosituksen mukaan? Suositus koostuu kahdesta osasta, joista ensimmäinen koskee kestävyysliikuntaa. Kestävyysliikunnan suositus on esim. 150 min. reipasta kävelyä tai 75 min. juoksua viikossa ( päivätasolla tämä te